Lompat ke isi

Bhâsa Kulisusu

Ḍâri Wikipèḍia bhâsa Madhurâ, lombhung pangataowan mardhika

Bhâsa Kulisusu ètotoraghi bân etnis Kulisusu, orèng asli ḍâri wilayah Kulisusu è Polo Buton, Sulawesi Tèmor Lao', Inḍonesia. ḍokumentasi bhâsa Kulisusu cokop saè, kalabân bânnya' karya akaḍemik sè èterbitaghi ḍâlem artikel sareng para mahasiswa è Universitas Halu Oleo.

ḍialek bân Kakarabâtdhân

[beccè' | beccè' sombher]

Bhâsa Kulisusu èghuna'aghi sareng orèng è sabâgiyân bânnya' ḍaerah è Kabupateèn Buton Lao', tamaso' dhisa Korolabu, Kacamadhân Kulisusu Lao', Kabupaten Buton Lao'; dhisa Bubu, Kecamatan Kambowa, Kabupaten Buton Utara; dhisa Kioko, Kabupaten Buton Utara; dhisa Maligano, Kacamadhân Maligano, Kabupaten Muna; Dhisa Lawey, Kecamatan Wawonii lao', Kabupaten Kapoloan Konawe; bân dhisa Noko, Kacamadhân Wawonii Tèmor Lao', Kabupatèn Kapoloan Konawe, Provinsi Sulawesi Tèmor Lao'.

Bhâsa Kulisusu bâḍâ empa' logat:

  1. Bhâsa Kambowa èghuna'aghi è konco' tèmor Kabupaten Buton Lao' (Dhisa Korolabu, Kacamadhân Kulisusu Lao', bân Dhisa Bubu, Kacamadhân Kambowa).
  2. Bhâsa Taloki èghuna'aghi è bâgiyân lao' Kabupaten Muna (Dhisa Maligano, Kecamatan Maligano).
  3. ḍialek Wawonii èghuna'aghi è Dhisa Lawey, Kacamadhân Wawonii Lao', bân è dhisa Noko, Kacamadhân Wawonii Tèmor Laut, è Polo Wawonii.
  4. Bhâsa Ereke èkoca'aghi è pasèsèr tèmor Kabupaten Buton ḍâjâ (Dhisa Kioko).

Salaèn Kulisusu, bhâsa Muna (è Kabupaten Muna bân Kabupaten Buton Lao') bân bhâsa Jhâbâ (è Kabupaten Muna) jhughân èghuna'aghi è ḍaerah-ḍaerah panèka. bitongan ḍialekometrik nojjhuaghi jhâ' persèntase parbhidhâ'ân antara ḍialek-ḍialek panèka èmolaè ḍâri 69,82% kantos 74,70% (ḍialek sè bhidhâ), kalabân èbâgi è bâbâ panèka: (i) ḍialek Kamboja bân ḍialek Taloki è 58,78% (ḍialek sè bhidhâ); (ii) ḍialek Kamboja bân ḍialek Wawonii è 71,82% (ḍialek bhidhâ); (iii) ḍialek Kamboja bân ḍialek Ereke è 36,82% (subḍialek sèbhidhâ); (iv) ḍialek Taloki bân ḍialek Wawonii è 74,70% (ḍialek sè bhidhâ); (v) ḍialek Taloki bân ḍialek Ereke è 56,08% (ḍialek sè bhidhâ), bân (vi) ḍialek Wawonii bân ḍialek Ereke è 67,80% (ḍialek sè bhân-sabbhân).

Hasèl bitongan ḍialektometri noḍdhuaghi jhâ' isolek Kulisusu panèka bhâsa sè bâḍâ parbhiḍâ'ânna persentase molaè ḍâri 81%--100% manabi èbhândhingaghi sareng bhâsa laènna sè bâḍâ è Sulawesi Tèmor Lao', contona bhâsa Lasalimu-Kamaru bân bhâsa Muna.[1]

Bhâsa Kulisusu bâḍâ 34 fonem, sè aropa’aghi 5 vokal sareng 29 konsonan. Kulisusu namong anḍi’ suku kata ghun: V bân CV, artèna Kulisusu è akhèrrè kalaban suku kata tabukka’.

Aḍâ' Tengnga Buḍih
Tatotop i u
Tengnga e o
Tabukka' a
  1. Hammarström, Harald; Forkel, Robert; Haspelmath, Martin, ed. (2023). "Kulisusu". Glottolog 4.8. Jena, Jerman: Max Planck Institute for the Science of Human History